Kaljaasi Olga

Kaljaasi Olga on rakennettu Pyhtäällä stråkön telakalla vuonna 1885
Nimensä alus sai ensimmäisen omistajansa tyttären mukaan , tyttö menehtyi neljä vuotiaana  Tuberkuloosiin.
Ehkä juuri siitä syystä, kun nimeä ei olla koskaan menty muuttamaan, Olga seilaa yhä edelleen suoraselkäisenä upeana kaunottarena.

Olga oli useilla omistajilla Porvoossa ja dragsfjärdissä
Vuosisadan alusta ainakin vuoteen 1921 Olgan pääisännäksi on merkitty Gustav Fredrik Johansson Porvoosta. 1922 Olga pysyy Porvoossa, mutta retarinaan nyt Oskar Karlsson.



Vuonna 1924 Suomen kauppalaivaston rekisteriin on omistajaksi merkitty aina vuoteen 1934 asti Emil Nordström niinikään Porvoosta. Myöhemmin 30-luvulla västanfjärdiläinen laivuri Albin Röblom rahtasi mm. kalkkikiveä, puutavaraa ja sokerijuurikkaita omistukseensa siirtyneellä jahdilla. Mittakirjan mukaan jossain vaiheessa alus muutettiin ”motorjaktiksi” eli leimallisemmin konevoimalla kulkevaksi kaljaasiksi.

Meren pohjassa


Heti sodan päättymisen jälkeen, kun muualla maailmassa vielä sotatoimet jatkuivat määräsi Neuvostoliitto puiset kaljaasit valtion pakko-ottoihin.
Venäläiset halusivat puulauksia sotilaskuljetuksiin Viroon miinavaaran vuoksi. Olgaa ei haluttu antaa naapurimaan haltuun, vaan alus päätettiin ennemmin upottaa meren pohjaan pakko-ottovaaran ajaksi. Vuonna 1968 hankki kemiöläinen Harry Åhlfors Olgan huviveneekseen. 11 vuotta myöhemmin Seppo Rantala osti aluksen itselleen ja hän aloitti valtavan kunnostustyön jota kesti lähes 10 vuotta. Aluksen sisätilat muutettiin viihtyisiksi plyyshi salongeiksi unohtamatta saunaa ja tietysti keittiötä.

Seppo antoi Olgalle satoja ja taas satoja talkootunteja. Vuonna 1985 Olgan runko oli rapistunut sen verrran että Seppo päätti lasikuiduttaa Olgan rungon kokonaisuudessaan. Tämä teko antoi alukselle kymmeniä vuosia lisäaikaa. Alus jäi kuidutuksen jälkeen lähes kymmeneksi vuodeksi odottelemaan parempia aikoja.
Vuonna 1999 käännettiin uusi luku aluksen historiassa. Sauli Laihonen sai aluksen yrityskaupan myötä itselleen ja hän päätti palauttaa aluksen takaisin loistoonsa. Alus kuljetettiin Työveneen tiloihin ja vanhaa säilyttäen laitettiin täysin purjehduskuntoon. Rikin suunniteltavakseen sai Allan Palmer Ahvenanmaalta. Itse rikaus tehtiin Västanffjärdin skeppsvarvetilla. Västanfjärdissa allekirjottanut sai ensi kosketuksen Olgaan ja purjelaivapurjehdukseen, kun Laihonen oli minua mukaan pyytänyt tähän hienoon projektiin. Päivääkään katumatta tai vaihtamatta pois, ollaan Olgan kanssa nyt 20 kesää tehty hienoille asiakkaille toinen toistaan ikimuistoisempia retkiä.

Tarina jatkuu.

"Navigare necesse est, vivere non est necesse"